Täsmennys vielä
maapallon napaisuuksiin tietystä suunnasta katsottuna. Jaoin sen 6 eri napaan.
N-, S-, E-,W-,O- ja K- napaan. Ja nyt selitän tarkemmin ne navat. Ja se voidaan
myös todistaa seuraavalla käytännön kokeella.
Sinne elektronin
sisälle oli laitettu kuviteltu kuutio, jossa on 6 sivua ja jonka kahdessa
vastakkaisessa kulmassa on N- navat ja sitten sen ristikkäisissä vastakulmissa
on S-navat. ja piirretään yksi nuoli jakaen kuution yhden sivun keskeltä Ja nyt
tuo kuutio asetetaan pohjoisnavalle. Ja sillä sivulla kulkevien
lämpöelektronien liikkeet määräävät sen napaisuuden ja se on maapallon pinnasta
sisäänpäin oleva sivu, joka on samanlainen myös ulos päin.
Sitten käännetään kuutiota pohjoisnavalta 90
astetta että nuoli on päiväntasaajan suuntaan länteen päin ja se on sitten
O-napa ja sen kuution sivun lämpöelektronien liikkeet taas määräävät sen
napaisuuden mikä kuutiosivulla on silloin ulospäin maan pinnasta. Ja sitten
käännetään kuutiota 90 astetta länteen päin päiväntasaajalle seuraavalle
W-navalle, että nuoli osoittaa kulkusuuntaan
ja taas kuution sivun tilanne määrää sen napaisuuden ja nuoli on
maapallosta ulos päin. Ja taas käännettään kuutiota 90 astetta länteen päin samalla tavalla kuin edellisessä
seuraavalle K- navalle ja taas kuution maapallosta ulospäin olevan sivun
tilanne määrää sen navan napaisuuden ja nuoli on osoittamassa sitä.. Ja vielä
kerta käännetään kuutiota 90 astetta edelleen ja asetetaan se E-navalle, että
nuoli on ulospäin maapallon pinnasta ja osoittaa päiväntasaajan suuntaisesti
O-napaa kohden ja käännetään vielä takaisin O-navalle mistä aloitettiin
päiväntasaajan kiertäminen. Ja lopuksi käännettää kuutiota 90 astetta O-navalta
etelänavalle.
Tuo edellisen kuutio
kuvasi maapallon pinnasta napojen kohdalle pysäytettyä magneettikentän
elektronia, että aina elektronissa on maapallon jokaista pintakohtaa kohti
elektronin oma pintakohta ja se pyörii maapallon pinnan mukaisesti. Ja Maapallo
pitää jakaa kuuteen päänapaan 90 asteen välein, koska myös päiväntasaajalta
lähtevät magneettikentän elektronit kulkevat pallon toiselle puolelle.
Ja nyt täytyy asetaa
toinen kuutio myös pohjoisnavalle ensimmäisen viereen, että nuolen kärki laitetaan
vastakkata ensimmäisen kuution kanssa myös maapallon jokaiseen kuuteen napaan ensimmäisen
kuution mukaisesti. Jälkimmäinen kuutio kuvastaa toista elektronia, joka
kiertään toiselta puolelta maapalloa maapallon vastakkaiselle puolelle. Nyt
elektronilla on kulkuväylä pohjoisen pallonpuoliskon vasemman puoleisesta
nuolesta eteläisen pallonpuoliskon oikean puoleiseen nuoleen elektronin
vastakkisita samanapaisuuksistaan johtuen. Täsmällinen napa jää noiden navoilla
olevien kahden elektronin väliin.
Nuo kaksi elektronin
kiertorataa on todellisuudessa yhtä kiertorataa, kun otetaan vielä huomioon,
että kahdella atomilla on liitoskohdassa ristiin napalinjat, joka on
tilanteessa, että on vain 2 atomia yhdessä, niin se toinenkin on samalla
lailla, että sen sivuilla on elektronit ja nuo kaikki 4 elektronin kiertoväylää
on todellisuudessa yhtä elektronin kiertoväylää ja silmukat tehdään atomien
kiertäen. Magneetissa jokaisesta navasta tuleva elektronin kiertoväylä on
todellisuudessa yhtä kiertoväylää ja silmukat tehdään atomien protoneissa ja
magneetin ulkopuolella magneettikentässä.
Ja nuo elektronin
napaisuutta kuvaavat kuution nuolet asetettiin atomin protonien aiheuttaman
magneettisuuden takia samaan suuntaa. Yhtä maapallon napaa kohden voi
elektronin magneettikentän kiertoreittejä voi olla vain kaksi, joista toinen
kiertää täsämmällisen navan toiselta sivustalta ja päätyy täsmällisen navan
toiselle puolelle, että elektronin pintanapaisuus säilyy oikeana magneettin
nähden. Toinen elektronin kiertolinja lähtee edellisen vastakohtana toiselta
puolelta magneettia. Magneetin jokaisessa kahden atomin välissä on oma napansa.
Ensimmäinen
atomipari, josta magneetti on alkanut koostua märää magneetin napaisuuden ja
kaikki elektronin asenot mageetin pintaan.
Jos kuutioita käännettään vielä Etelä- tai Pohjoisnavalta W- tai E-napaan, niin silloin huomataan nuolista, että elektronien kulkuväylät menevät ristiin.
VastaaPoistaLämpöelektronit määrää, että mikä napa elektronista on maapallosta ulospäin.
VastaaPoistaAtomien tartunta toisiinsa tarttuu elektronien toisiinsatartuntakyvyn takia, koska muuta mahdollisuutta ei ole.Koska täsmällinennapa on kahden atomin välissä eikä protonien muodostamien ytimien välissä. Ja tämä tarkoittaa sitä, että kahden atomin protonien ytimet ovat saman merkkiset, että ne hylkivät toisiaan, että elektronilla on mahdollisuus lähteä ytimen puolelta kiertämään. Ja tämä tarkoittaa sitä, että molempien täsmällisennavan sivujen elektronien navat ovat N- napoja ulospäin katsottuna pohjoisnavanpinnalta.
VastaaPoistaJos kahden atomin ydinten navat olisivat napaan nähden erimerkkiset, niin se sulautuisi yhdeksi ytimeksi. Eikä elektronit lähtisi eri suuntaan kiertämään kiertoväylälle, joka kuitenkin on yhteinen kiertoväylä kiertosilmukoiden takia.
Kun atomien elektronien kosketus on syntynyt, niin atomien elektroninkiertoväylällä kosketuskohtan elektronien seuraavat takana olevat elektronit törmäyttää kosketuskohdan elektronit liikkeelle.
VastaaPoistaElektroni, joka lähtee pohjoisnavan sivulta toiselle puolelle magneettipalloa navan toisen puolen sivulle leikaten keskeltä täsmällisten napojen keskilinja, niin sen ei tarvitse kääntyä kuin 180 astetta, niin silloin elektronin napa etelänavalta katsottuna navan pintaa ja navasta ulospäin on S napa.
VastaaPoista