sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Magneettikenttä ja elektronin kulkuväylä siinä

Täsmennys vielä maapallon napaisuuksiin tietystä suunnasta katsottuna. Jaoin sen 6 eri napaan. N-, S-, E-,W-,O- ja K- napaan. Ja nyt selitän tarkemmin ne navat. Ja se voidaan myös todistaa seuraavalla käytännön kokeella.

Sinne elektronin sisälle oli laitettu kuviteltu kuutio, jossa on 6 sivua ja jonka kahdessa vastakkaisessa kulmassa on N- navat ja sitten sen ristikkäisissä vastakulmissa on S-navat. ja piirretään yksi nuoli jakaen kuution yhden sivun keskeltä Ja nyt tuo kuutio asetetaan pohjoisnavalle. Ja sillä sivulla kulkevien lämpöelektronien liikkeet määräävät sen napaisuuden ja se on maapallon pinnasta sisäänpäin oleva sivu, joka on samanlainen myös ulos päin.

 Sitten käännetään kuutiota pohjoisnavalta 90 astetta että nuoli on päiväntasaajan suuntaan länteen päin ja se on sitten O-napa ja sen kuution sivun lämpöelektronien liikkeet taas määräävät sen napaisuuden mikä kuutiosivulla on silloin ulospäin maan pinnasta. Ja sitten käännetään kuutiota 90 astetta länteen päin päiväntasaajalle seuraavalle W-navalle, että nuoli osoittaa kulkusuuntaan  ja taas kuution sivun tilanne määrää sen napaisuuden ja nuoli on maapallosta ulos päin. Ja taas käännettään kuutiota 90 astetta  länteen päin samalla tavalla kuin edellisessä seuraavalle K- navalle ja taas kuution maapallosta ulospäin olevan sivun tilanne määrää sen navan napaisuuden ja nuoli on osoittamassa sitä.. Ja vielä kerta käännetään kuutiota 90 astetta edelleen ja asetetaan se E-navalle, että nuoli on ulospäin maapallon pinnasta ja osoittaa päiväntasaajan suuntaisesti O-napaa kohden ja käännetään vielä takaisin O-navalle mistä aloitettiin päiväntasaajan kiertäminen. Ja lopuksi käännettää kuutiota 90 astetta O-navalta etelänavalle.

Tuo edellisen kuutio kuvasi maapallon pinnasta napojen kohdalle pysäytettyä magneettikentän elektronia, että aina elektronissa on maapallon jokaista pintakohtaa kohti elektronin oma pintakohta ja se pyörii maapallon pinnan mukaisesti. Ja Maapallo pitää jakaa kuuteen päänapaan 90 asteen välein, koska myös päiväntasaajalta lähtevät magneettikentän elektronit kulkevat pallon toiselle puolelle.

Ja nyt täytyy asetaa toinen kuutio myös pohjoisnavalle ensimmäisen viereen, että nuolen kärki laitetaan vastakkata ensimmäisen kuution kanssa myös maapallon jokaiseen kuuteen napaan ensimmäisen kuution mukaisesti. Jälkimmäinen kuutio kuvastaa toista elektronia, joka kiertään toiselta puolelta maapalloa maapallon vastakkaiselle puolelle. Nyt elektronilla on kulkuväylä pohjoisen pallonpuoliskon vasemman puoleisesta nuolesta eteläisen pallonpuoliskon oikean puoleiseen nuoleen elektronin vastakkisita samanapaisuuksistaan johtuen. Täsmällinen napa jää noiden navoilla olevien kahden elektronin väliin.

Nuo kaksi elektronin kiertorataa on todellisuudessa yhtä kiertorataa, kun otetaan vielä huomioon, että kahdella atomilla on liitoskohdassa ristiin napalinjat, joka on tilanteessa, että on vain 2 atomia yhdessä, niin se toinenkin on samalla lailla, että sen sivuilla on elektronit ja nuo kaikki 4 elektronin kiertoväylää on todellisuudessa yhtä elektronin kiertoväylää ja silmukat tehdään atomien kiertäen. Magneetissa jokaisesta navasta tuleva elektronin kiertoväylä on todellisuudessa yhtä kiertoväylää ja silmukat tehdään atomien protoneissa ja magneetin ulkopuolella magneettikentässä.




Ja nuo elektronin napaisuutta kuvaavat kuution nuolet asetettiin atomin protonien aiheuttaman magneettisuuden takia samaan suuntaa. Yhtä maapallon napaa kohden voi elektronin magneettikentän kiertoreittejä voi olla vain kaksi, joista toinen kiertää täsämmällisen navan toiselta sivustalta ja päätyy täsmällisen navan toiselle puolelle, että elektronin pintanapaisuus säilyy oikeana magneettin nähden. Toinen elektronin kiertolinja lähtee edellisen vastakohtana toiselta puolelta magneettia. Magneetin jokaisessa kahden atomin välissä on oma napansa.

Ensimmäinen atomipari, josta magneetti on alkanut koostua märää magneetin napaisuuden ja kaikki elektronin asenot mageetin pintaan.   

Nyt voidaan piirtää magneettikenttä malli, jossa on elektronien kiertoradat magneettikentässä ja siinä pitää huomioida myös se, että elektroni pyörii erinlailla, riippuen, että mistä päin maapalloa se lähtee, että aina säilyy sama napaisuus tietylle maapallon navan kohdalle. Eli esimerkiksi, kun elektronit ylittävät vinottain eri kulmassa päiväntasaajan päiväntasaajaan, niin niiden pyörimisissä on eroa, että päiväntasaajan kohdalla käy aina. 

5 kommenttia:

  1. Jos kuutioita käännettään vielä Etelä- tai Pohjoisnavalta W- tai E-napaan, niin silloin huomataan nuolista, että elektronien kulkuväylät menevät ristiin.

    VastaaPoista
  2. Lämpöelektronit määrää, että mikä napa elektronista on maapallosta ulospäin.

    VastaaPoista
  3. Atomien tartunta toisiinsa tarttuu elektronien toisiinsatartuntakyvyn takia, koska muuta mahdollisuutta ei ole.Koska täsmällinennapa on kahden atomin välissä eikä protonien muodostamien ytimien välissä. Ja tämä tarkoittaa sitä, että kahden atomin protonien ytimet ovat saman merkkiset, että ne hylkivät toisiaan, että elektronilla on mahdollisuus lähteä ytimen puolelta kiertämään. Ja tämä tarkoittaa sitä, että molempien täsmällisennavan sivujen elektronien navat ovat N- napoja ulospäin katsottuna pohjoisnavanpinnalta.

    Jos kahden atomin ydinten navat olisivat napaan nähden erimerkkiset, niin se sulautuisi yhdeksi ytimeksi. Eikä elektronit lähtisi eri suuntaan kiertämään kiertoväylälle, joka kuitenkin on yhteinen kiertoväylä kiertosilmukoiden takia.

    VastaaPoista
  4. Kun atomien elektronien kosketus on syntynyt, niin atomien elektroninkiertoväylällä kosketuskohtan elektronien seuraavat takana olevat elektronit törmäyttää kosketuskohdan elektronit liikkeelle.

    VastaaPoista
  5. Elektroni, joka lähtee pohjoisnavan sivulta toiselle puolelle magneettipalloa navan toisen puolen sivulle leikaten keskeltä täsmällisten napojen keskilinja, niin sen ei tarvitse kääntyä kuin 180 astetta, niin silloin elektronin napa etelänavalta katsottuna navan pintaa ja navasta ulospäin on S napa.

    VastaaPoista